Jätettä, tapettia vai jotain muuta – mitä jäte on?
Ensimmäisenä jäte-sanan kuultuamme miellämme sen joksikin tarpeettomaksi ja ehkäpä likaiseksi – asiaksi, josta tulee päästä mahdollisimman pian eroon. Jäte-sanalla on hieman huono kaiku, mutta toivoisin, että se alettaisiin nähdä uudessa valossa. Jätteellä tarkoitetaankin virallisesti ainetta tai esinettä, jonka sen omistaja aikoo poistaa käytöstään.
Kun ostamme esimerkiksi muovisen kukkaruukun, ei tämä enää näyttäydy meille jätteenä, vaikka se on valmistettu samasta materiaalista, josta halusimme niin kipeästi jokin aika sitten eroon. Jäte on raaka-aine, vaikka sellaiseksi sitä ei helposti mielletä.
Tulevaisuudessa jätteestä tulisikin hyödyntää yhä enemmän raaka-aineena. Tässä riittää varmasti haastetta niin meille yksityisille henkilöille kuin yrityksillekin. Hauskoja asioita, joihin olen itse törmännyt jätteiden uudelleenkäytön suhteen, on esimerkiksi tapetti, joka telataan seinään ja se on koostettu tekstiilijätteestä.
Asioita voi ja tulee käyttää luovasti uudelleen. Lahden Talojen toimistolla valmistui juuri taukotilan ja neuvottelutilojen remontti, jossa oli käytetty kalaverkkoa lattiamateriaalin raaka-aineena. Päällepäin tätä ei olisi voinut päätellä. Se, että jäte saadaan hyödynnettyä uudelleen, on tavoiteltavaa, mutta myös tarinat esimerkiksi tapetin takana voivat olla vielä mielenkiintoisempia asioita. Materiaali on saanut uuden elämän.
“Lahdessa muovipakkausten keräys on jo ns. vanha juttu, vaikka muualle Suomeen se on vasta tulossa.”
Luonto ja ympäristö, jossa elän, ovat olleet itselleni aina tärkeitä. Luonnon ja ympäristön kunnioitus ovat lapsesta asti olleet arvoja, joiden takana olen seissyt. Jo lapsena muistan, kuinka paljon minua huolestutti nähdä kaduilla roskia. Tuolloin näkökulma kokonaisuuteen oli vielä lapsen silmillä huomioitu ja tein havaintoja vain välittömästä ympäristöni.
Lapsuudessani 80- ja 90-luvuilla jätehuolto oli vielä itseni lailla lapsenkengissä verrattuna siihen tilaan, missä se on nyt. Tuolloin lähes kaikki jäte, ehkä keräyspaperia ja kierrätyspulloja lukuun ottamatta, päätyi kaatopaikalle.
Nyt tilanne on toinen ja olemme varmasti kaikki ylpeitä siitä, miten täällä Lahdessa jätehuolto on kehittynyt. Olemme erikoinen kunta siinäkin mielessä, että meillä jätettä on kerätty ja lajiteltu erikseen hyödynnettäväksi energiantuotannossa jo vuodesta 1996 lähtien. Vastaavaa erilliskeräystä ei muualla Suomessa ole ollut ja esimerkiksi pääkaupunkiseudullakin tämän jakeen keräys on yleistynyt yritysmaailmassa vasta viime vuosina.
Muovipakkausten keräys näkyy Helsingissä ja muualla Suomessa suurena mullistuksena, kun se meillä Lahdessa on tavallaan jo vanha juttu. Tässä vaiheessa on varmasti hyvä muistuttaa, että PHJ lajittelee kierrätyskelpoisen muovin energiajätteen joukosta.
Jäte on ohjannut myös omaa elämääni. Nuorena pohtiessani uravalintaani koin ympäristön tilan ja myös jätehuollon asioiksi, joihin halusin vaikuttaa ja jotka huolestuttivat minua. Opiskelin ympäristötekniikan insinööriksi, tein lopputyöni jätehuollon kehittämisestä eräälle lahtelaiselle isolle yritykselle, jonka jälkeen olen työskennellyt jätehuollon parissa kymmenen vuotta.
Nyt jätehuolto on edelleen osa työtäni Lahden Taloilla. Jätteen määrä on asia, joka ei tule näillä näkymin vähenemään maailmassa, mutta toivon mukaan sen jatkokäyttömahdollisuuksiin voidaan löytää yhä uusia mahdollisuuksia ja keksintöjä.
“Lahti on vuonna 2021 Suomen ympäristöpääkaupunki. Kyseinen tunnustus on ensimmäinen laatuaan koko Suomessa.”
Jätteet herättävät monissa meissä tunteita – joko niiden lajittelu turhauttaa tai se, että joku toinen ei niitä lajittele. Asumme Lahdessa, joka on ensi vuonna Suomen ympäristöpääkaupunki. Olemme ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka on saanut tämän tunnustuksen ja se on osoitus pitkäjänteisestä ympäristötyöstä. Lahti on kiertotalouden edelläkävijä. Tällä hetkellä kotitalouksissa syntyvästä jätteestä hyödynnetään Lahdessa yli 99 prosenttia: kolmasosasta valmistetaan uusiomateriaaleja ja kaksi kolmasosaa käytetään energiantuotantoon.
Usein saan palautetta siitä, että ”lajittelisin kyllä jätteeni, mikäli sille olisi järjestetty kotona tilaa”. Haastankin kaikki pohtimaan luovasti, miten tai mihin jätteitä voi kerätä. Voisiko esimerkiksi pahvilaatikko, jossa on tullut netistä tilattu lähetys, toimia eteisen kaapissa lasinkeräyspisteenä, tai voisiko joku kestokassi toimia pakkausmuovin keräyksessä. Harvoissa uusissakaan taloissa voidaan tarjota lajittelupistettä kaikille jätteille juuri keittiöön.
Omassa kodissani esimerkiksi on järjestetty siivouskaappiin tilaa tietyille jätteille keittiön lajitteluvaunun lisäksi. Kerrostaloasumisessa on se hieno puoli, että jätteitä ei tarvitse lähteä viemään lähimmän kaupan pihaan, vaan jätekatos löytyy omalta pihalta. Lisäksi siellä on mahdollista lajitella kaikki jätteet niille kuuluviin astioihin.
Ensi kerralla jäteastioiden äärellä muistetaan kaikki, että kyse ei ole vain jätteestä. Kyse on raaka-aineesta, joka mahdollistaa jossakin päin maailmaa tai Suomea neitseellisten luonnonvarojen säästämisen.
Tiesitkö?
- pakkausmuovi erotellaan energiajätteen joukosta Lahdessa PHJ:n vastaanottokeskuksessa optisesti
- tekstiilijätteen erilliskeräys aloitetaan Suomessa vuoteen 2025 mennessä
- energiajätteen poltto korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä
- PHJ perustaa uuden kierrätyspuiston: sen sijoituspaikka on vielä auki, mutta Hollolaa ja Orimattilaa on ehdotettu
- PHJ järjestää maksuttomia jäteinfotilaisuuksia asukkaille
- biojäte päätyy autojen polttoaineeksi biokaasuna
Kirjoittaja on Lahden Talojen ympäristöpäällikkö Elina Rantanen. Ympäristöasioiden lisäksi hänen vastuualueisiinsa kuuluvat muun muassa 15 kohteen kiinteistöyhteyshenkilönä toimiminen ja tiettyjen kohteiden asuntoremonttien hallinnointi asukkaiden vaihtuessa. Vapaa-ajalla Elina viihtyy puutarhatöissä ja ulkoilee, talvella aikaa vietetään myös käsitöiden, kuten virkkauksen parissa.
